Apiqhuutaugayuktun
Q 1. NWMB kut mianigivakpan nigyutinik kihimi Nunavuutmiitunik?
Nunavut Nunataagutaata Angigutaani (NLCA), NWMB kut kamayagiakaktun tamainik mianigiyauninik nigyutiit Nunavuup illuaniittut. Nunataagutiop Angigutaani nigyutiit tukikaktut okuat tamaita nunamiotat, immgmiotat tagiokmilu nigyutiit, tingmiat, eqaluit nunaqatlu Nunavuup illuanniitut.
Q 2. Qanugitunik Nigyutiqaqat Nunavut mi?
Napaagtuitumi tuktuit, omingmat, napaagtuitumi akhait, amagun, kalviit, qaquqtan aupagtunlu tigiganiat, tiggiat, avingat okaliitlu amegaitkiyaat nunamiotagiyavun. Nunavut milu nanuqaqhuni, nuttinut, amauligagnut, ogyugnun, aheetalu nutiqotainik, avivinik aggviitlu ajekutangiingitut : killalugait, tuugaaliit, agviit anggatat, kuffiongitqiyaitlu hupkuat aagluit, minke aggvik, humpback aggvik, blue aggviit sperm aggviitlu. Kiggaviqatugut, Kaayuat, agikutagiingitut kanguit, kugyuq, okpiit aheenlu mittiit amegaitun, immitqutailut, akput,pitseolaat amegaitutlu aheen tingmiat. Eqaluikpiitellitagiyauyuktun tamainun , ehuugaagyulik tahiqmiotanik, hegoliit, holukpaogat, kavihiliit, tiktaaliit, oogat qaligaliitlu Nunavuup imaqutaini. Onna ovuuna naqilugu takuniakhavin makpigaalioqhimayunik okioktagtuup nigyutainik onipkaaqtun.
Q 3. NWMB kut Ehoakhaiyupan Qotanik Atugauyukhanik?
Kamayiyaaqaqtupta illuani NLCA kut elluaqhaiyukhautauyun, ehoaqhagiakffaaglugu, ongavakluguluunniit katihimalugin angutauyunaktun Nunavuup illuaniitun – immaatun nutaanik quotakahoyunik illuaqhailutik, ongavaklugin atugoiktun, himiotiluginluuniit quotaliokhimayun. NWMB kun aheenik, quotaghimaitunik anguyakhaoyunik, piyagiaqaligaangat, ilaanittut kanga anguyauyuhaogiangita, kanugituniklu atugiakangitunik angunahoagutinik angunahoaligumi kamagiyauyumik nigyutimik.
Q 4. Qanuginmat Angonahoaknik Atugnuqpa Nunavuutmi?
Inuit kangagaalunnit angunahoakhimayun eqalukheqpukhimayun annaomayutigivlugit. Tuktuhioqpaktun okiakhaami okiomilu, higyanun otiqpakhutik auyami tagiokmionik angunahoalikpaktun (nuttiit, aiviit, agviitlu). Inuit taffumani atugoiqhimayun illitquhitukakmingnik 1950nit 1960nut kimmaigamik atugpagaviniktik gavamatukatkun nunalingnun nuktigtigingmata gavamanun atulatauliqhutik. Kihimi, nunamit niqkiit atugauyuq holi illitquhiinutlu atayuq holi Inuitnun Nunavutmiotnun.
Q 5. NWMB kut illagiyauvan Nunavuup Gavamainun, ovaluuniit Kanatap Gavamainun?
Nallingnun illaongituq. Gavamatukatkunnut manikaktitauvaktun, NWMB kut Gavamanin Tigumiaktauyuq (IPG)guyuq – innuinanut timiyiyauyuq elluaqhagauvaktuga NLCAp illuanit tiliogiyauyoktun NLCA kutnut. Illauyugun gavamalikiniini Nunavutmiituni, kihimi helataaniitugun gavamatukatkunnit aviktughimayunilu gavamaoyunit.
Q 6. Honauyuq Nunavut Nunataagutata Angigutingat?
Nunavut Nunataagutata Angigotingat angigotauhimayuq Inuita Nunavuup Elluanniitut (taiffumani Nutnatsiakmi Gavamat) akunniini Kanatap Gavamaitlu. Tamna angigutauyok, angataulaanguyumik nunataaghimayun nualikitivlugin Kanadami taiffumanigaaloknit, atilioqtauhimayuq July 9, 1993 mi atqutiliokhuni nutaamik avikhimaniqalikublugu Nunavutmikwas. NLCA kutigun nanamik 350,000 square kilometersnik taihivaliqtun Inuit nunaqutain mianigiyukhautauvlutik nigyutinik, nunap atugtauniinik pivaliatitauniinik, nunait taxligiyauniinik, nunamitlu atugauvaktun mianigiyaunikhainik Nunavut illuan.
Q 7. Kanuk Ehomalioyukpan NWMB kut?
Ehomaalugutauyukhan tuniyauvaktun NWMB kutnun gavamatuqatkunnit aviktughimaniitalu gavamainin, Aviktughimanigni Nigyutilikiyinit, Anguhikiyinit, Nunavut Tunngavik Inc kutnit, gavamaongitutlu pilikivviit maniliogahoangitut, kinatunamiklu tatqangat. Atughogin kablunaat illihimayain, Inuit Qaujimajatuqangit nitlu, okaqatigiikhutik, inukniklu tamainik katimutkainitkun titigaqhimayuniklu katimatkaivlutik tamagmik tuhagakhan naamayukhaoyun Katimayiinun tunioqkagauyun, taimailugaagamik mianikhiyutikhamik pikuyivaktun ovaluunniit ehoakhagutikhamik tuhaomutkaivlutik . Tapkuat tuhagakhan hevulikmik katimayiinun takuyauvaktun ehoakhaitinagit holi. Ehomaliogain Katimayiit talva tuniyailikpun kamayokhamun Ministerrumun Gavamatuqatkunit Nunavuuplukiaq ganamainun kamayokhautauyunun. Katimayiit pitquyaan angiqtaukpan, talva taffuma gavamutkuni kamayagiakaktug elluaqhaihunguyuq atugialiknik: gavamauyut atuliqtitivaktun NWMB kut ehomaliogainikit. Ehumaliogaoyuq angiqtaungitpat, NWMB kut talva ehomalioffagtukhauyun maliklugin elitatik taiffumungan Minister ruup titigainit. Ovuuna nakilugu takulugin titigauyat ehomaliogutauniita atqutigivagain.
Q 8. IQ mik taihigumik qannuq tukikakpa okuatlu Pituqaqnik Avatimut Qaujimajatuqangit (TEK)?
TEK kut okakpaktun Inuit tuhaumayatuqainik nigyutiit mikhaanun avatiitlu (nunait) mikhaanun atugpakkamidjuk tuhaumayamitigutlu, illaaq ellitpukkamik (Usher titigagait 1999). Usher (titigagainit 1999) min hitamauliktitait titiqatigu Pituqaknit Avatinik Elihimayun:
- Qanuginniinik kaoyimayauyut nungyuap kanugidyuhiinik, helalikiniknik, tagiop hekutlu kanuginniinik, nigyutiti illitquhiinik timmiinniklu.
- Qauyimayaumagiktunik taiffumanigaaluk oblumilu nunait atugauyuhii, illaaklu nunap atugtaunigivagait, kuffiniklu nigyutinik anguvagianita.
- Ellitquhiqnik tungaviliit okaohiit kanogittukhaoyaita, okpigiyauyun piqahiotilugin kanok ittukhaoyaita nigyutinik kanigiyaqaligaigumik avatilikiniqniklu.
- Qauyimayauyuup aulaniqaqtut okunani hevulliqni pinghuni, okakpaglutik tukitaaglutiklu hunmat taimaigiangita, talvangat tapkuat kamagiyakhain maluguutauq enilioqtauyun.
IQ kut taiyauvun tamagaalunik illuaniittuliit “…tamagaaluknik pituqaqutainik Inuit pitquhiigun, helagyuamik tautuguhii, okohii illitquhiilu innuhikmitigun, kaoyumayauyun, annaomanignik, tautuqpagainik, nigiogiyainiklu” (NSDC, 1998). Wenzel et al. (2008 mi titigagain) tukihinaqtitiyuq IQ kut kamayukhan TEK kutnun atugauyukhanik, illuanittaug “qanuq helugyuaq ingilgayukhaa kanoklu ettukhaoyaagiangita nakuuyumik havaktukhaugumik avatimi holigigumik”. Taimaatun taiyauvaktun, IQ kut kamayun helagyuap aulanianik, atugnagiyauyunik, tuhagakhanik helaugyuagmionun, kangiqhimayauyunik, oqauhioyunik innuhikmilu qanuq attuttiagniq. Naitumik tailugu atuglugin Wenzel et al. (2008 mi titigaqpagain) immmaituq TEK illagiyyauyuq IQ kutnut, kihimi avaliingitut IQ kut angitqiyauyun TEk kutnit. Takutiagumaguviok maligaqutait IQ kut qanoklu attagiakhaita mianigiyauniinut nigyutiit Nunavuup illuani, takulugin Nunavutmi Nigyutinut Maligaqyuaq.
Okuat talva Tuhaqvigiyauvaktun:
- Nunavut mi Inuuhilikinikmun Katimayingit (NSDC). 1998. Titigaqhimayun Nunavutmi Inuit Qauyimayatuqangit Katimagyuaqtivlugin. Igloolik. March 20-24.
- Usher, P. 1999. Pituqaqnik Inuit Qauyimayatukangit Avatuilikinikmun Mianiqhinikmutlu. Arctic. 53:2.
- Wenzel, G., F. Weihs, G. Rigby. 2008. Atugtaunii Pituqqat Avatilikinikmun Inuit Qaujimajatuqangit nitlu: Pimmagiknik Kiniktauvluni. Titigaqtauhimayuk pivlugin Nunavut Nigyutinik Mianigiyiita Katimayingit.
Q 9. Kanoq Atuyukpan NWMB kut TEK/IQ kutnik nigyutinik mianigiligaangamik?
NWMB kut tiliyauhimayun attaani Nunavuup Nigyutinut Maligakyuanganit, illauvlutik IQ kut illihimayain atugpagain elluaqhaivlutik NLCA kunnut tiliyauyutitik. Pivlugin ehoakhailigiagumik, tuhaumatiakublugin nigyutinun mianigiyutauyukhaq nunaliknun tikiyuqtun katimutkaivlutiklu. Nunalikmi Anguhiqiyioyut Katimayiit ellautkagauvaktun, titigaqkun ekayuqtunikmingnik naonaiyaivlutik atugauyukhamik NWMB kut ehomaliolikqata mianigiyutauyukhamik. Taimmaatun, Inuit angunahoktiit, enutquatlu, aheelu nunalingmiot illautkublugin kaoyimayatik tuhaqtaukublugin Katimayiita ehomaliogakhainun eqataulutik.
Q 10. Qanuklikaa NWMB kut atugpakpan kablunaat ilihimayainik illuani nigyutinik mianiginiop?
Kitkunnitqaa kablunaat illihimayain tuhagauvaktun, illannitkun atugtauyuq nakkuuyuk aggilioqhugu gavamauyunit atugauyut, Katimayinut tuhagauyukhan naamayuktun ehomaliogutikhaini.
Q 11. Qanuklikaa NWMB kut illauvakpan nigyutiit amigaliqtut titigaqtauvianuuqkata?
Kinaluunniit, aviktughimayunit gavamatuqatkunitluunniit piyut, illuanuaqtitiyumayun nigyutiit amigaliktun titigaqvianut, taimailioqtukhautauyun Nunavut illuaniitut NWMB kutnut angiqtaugumik kihimi. Taimaatuttauq atughugin NWMB kut illitquhii, tuhaomayauyukhan naamayun piyauvaktun Katimayiinun ehomaliogaatlu tuniyauvluni Ministermun kamayumun angiqtaukublugu. Ingilgania atugpaktug kigligiyainik Kangikhiqatigiigunmi Angigutigyuaqmi Illuaqhagutikhainik Takunagianaitunik, Amingaliktunik, Nuguliktuniklu nigyutinik taiyauvakviini, illuaniitug Nunavuup Nunataagutaata Angigutaani titigaktaukublugin Nigyutiit Kappianuqtumiittut Maligagyuangannut.
Q 12. Qanukli Kigliqaqatigiiktun atuhikniklu nigyutinik atugpuktun mianigiyauvakpan Nunavutmi?
NWMB kut, mianigiqatigiyaitlu, Aviktughimanini Nigyutilikiyiit, Anguhikiyiitalu Katimayiin atuliqtihimayun Titiqamik Kangikhimayutikhamik aheenik gavamaioyunik ekayuqatigiiklutik mianigiyutikhanik nigyutiik nunanut aheenun opakpaktunnutits. Hogmi immak, angiqatigiigutiit atuliqtun mianigiyautiagutikhainun illait tuktuqutain ekkakpuktun nunanun aheenun. NWMB kut havaqatiqaliqtun helugyuami nigutinik mianigiyunik tapkuat akuniatniittut nigyutiit amigaliqunagit naliaqni. Immaatut pilikiyut okuat Kane Basin mi Qiqiktaaluup Kangikhuani nanuit ingilgavaktun kuffitkiaq, aullaaqpugmata hekumi akkoniani Nunavuup Akukittublu, ovvalu mianigiyauniit kinguqpait qaligaliitlu helagyumiolimaanun atugtauvaktun.
